Uuden kauden äärellä

Hei,

Kuluneen talven kilpailukausi oli melko erikoinen. Alkukaudesta lunta oli vähän, ja  tämän takia osa kilpailuista jouduttiin perumaan. Toisaalta kausi päättyi poikkeuksellisen aikaisin pandemian takia, ja viimeiset kilpailut olivat maaliskuun alussa. Kilpailujen jälkeen välillä on tuntunut siltä, että aika on pysähtynyt. Niin moni kevät on mennyt tiiviisti kisoja kiertäessä, että talven vaihtuminen kevääseen tuntui kummalliselta ja epätodelliselta.

Itsellä paras tuloskunto jäi saavuttamatta kilpailuissa kauden aikana. Suurimmat odotukset omalta osalta oli ladattu loppukauden kilpailuihin, joita ei nyt sitten päästy ollenkaan kilpailemaan. Kilpailujen peruminen oli oikea päätös koronatilanne huomioon ottaen. Poikkeustilanteessa asiat täytyy asettaa todellakin tärkeysjärjestykseen, ja kisoja ehditään järjestämään tulevina vuosina.

Elisa_Oitta_rajattu

Kilpailukauden alku oli haastavaa aikaa kilpailujen osalta. Syksyllä oli vaikea saada ehjää harjoitusjaksoa. Päätimme valmentajan kanssa keskittyä marras-joulukuussa harjoitteluun, ja pitää maltillista kilpailutahtia. Kauden aikana tuli yksittäisiä onnistumisia kilpailuissa, ja nämä lisäsivät odotuksia kauden tärkeimpiin kilpailuihin maalis-huhtikuulle. Harmittavasti paras kunto jäi ulosmittaamatta tänä talvena. Kuluneesta kaudesta opittiin paljon, ja näitä oppeja hyödynnetään jatkossa.

Aika nopeasti suuntasin katseet seuraavaan kauteen. Kilpailukausi lyheni huomattavasti,  joten kroppa ei ollut läheskään yhtä väsynyt kuin yleensä keväällä kilpailukauden päätyttyä. Niinpä hyödynsimme tätä harjoittelussa ja keskittyimme kehittävään harjoitteluun ennen pientä palautusjaksoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Talven aikana lunta oli välillä turhan vähän. Treenaamaan kyllä pääsi, mutta kilpailuja jouduttiin paljon siirtämään ja perumaan. Jopa kauden ensimmäiset SM-kilpailut olivat vaarassa peruuntua lumitilanteen takia. Kilpailuja päästiin pitmänään, ja etelässäkin ensilumen ladut pysyivät hiihdettävässä kunnossa. Talven aikana latu oli  usein merkitty lumella, ja kilpailuja käytiin lyhyillä radoilla. Parhaimmillaan rataa hiihdettiin kymmenen kertaa kilpailun aikana. Tätä ei aivan pysty itse laskemaan kilpailun aikana, sen verran fokus on itse kilpailussa. Huoltajalla riitti tehtäviä, kun varasauvojen ja väliaikojen lisäksi piti laskea hiihdettyjen kierrosten määrää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt blogia kirjoittaessa pienimuotoinen loma on takana. Uutta harjoituskautta on suunniteltu ja ensimmäiset harjoitusviikot ovat jo takana. Olo on innokas, motivoinut ja täynnä intoa uuteen kauteen.

KIITOS kaikille tukijoille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta kaudesta. Kiitos perheelle ja ystäville. Kiitos kaikille ladun varrella kannustaneille ja myötäeläneille. Suuri kiitos tärkeimmälle myötäeläjälle ja tukipilarille kotiin. Mennään yhdessä kohti uusia tavoitteita. Yhdessä olemme enemmän.

Keväisin terveisin,

Elisa

 

 

Vuosi 2019

Hei,

Kulunut vuosi on ollut melkoinen. Siihen on mahtunut kilpahiihtoa, väitöskirjaa, töitä, matkustelua, mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja kaikkea siihen väliin. Tänä vuonna vuosi vaihtuu Posion mökillä oman rakkaan kanssa. Pohjoisessa lunta riittää ja ladut ovat pitkiä, joten täällä kiva viettää joululomaa loppiaiseen asti.

elisapelttari

Lempäälän kilpailussa joulukuussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylläs-Levi huhtikuussa 2019
Pariisi oli kaunis ja romanttinen kaupunki.
Pariisi Eiffel-tornin huipulta
Kööpenhamina toukokuussa

 

Joululoman viettoa Pohjoisessa

KIITOS tukijoille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Kiitos perheelle ja ystäville. Kiitos kaikille ladun varrella kannustaneille ja myötäeläneille. Suuri kiitos tärkeimmälle myötäeläjälle ja tukipilarille kotiin.

Mennään yhdessä uuteen vuosikymmeneen,
Elisa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kauden yhteenvetoa

Kilpailukausi on päättynyt, ja on aika siirtyä ansaitulle lepotauolle ennen uutta harjoituskautta. Kulunut kausi oli vaihteleva, eikä yksi sana riitä kuvaamaan, mitä kaikkea mahtui vajaan puolen vuoden mittaiseen kilpailukauteen.

Tänä vuonna päätin kauteni huhtikuun puolessa välissä hiihdettyyn Ylläs-Levi kilpailuun, jossa hiihdin 55kilometrin matkan. Pitkän matkan kilpailut eivät ole aina samanlaisia, koska kilpailun kulkuun ja omaan suoritukseen vaikuttaa monta tekijää. Matkan aikana ehtii kokea monta ylä- ja alamäkeä, ja toisaalta etukäteen ei voi tietää esimerkiksi sitä, miten urheilujuomat ja geelit lähtevät imeytymään, miten vauhdinjako onnistuu tai tuleeko kramppeja. Ylläs-Levin kilpailussakin oli raskaampia hetkiä, mutta lopussa hiihto sujui todella hyvin. Ylläs-Levi oli kuin kauteni pienoiskoossa.

Alkutalven vaikeuksien jälkeen tammikuussa sain hyvän harjoitusjakson ja sen myötä alle muutamia hyviä kilpailuja ennen Äänekosken SM-kisoja. Tämän myötä suurilla odotuksilla ladatut SM-kisat menivät penkin alle, ja jäin kauas kauden parhaasta hiihdostani. Etelän etuajassa oleva kevät ja sen myötä vaivaamat allergiaoireet häiritsivät turhan paljon hiihtoa, ja keho ei toiminut yhtään toivotulla tavalla. Pettymys oli suuri, ja sen jälkeen oli hankalaa koota itsensä loppukauden kisoihin.

Ylitornion Suomen Cupin viestipäivän fiiliksiä – viestipäivät ovat aina erityisiä päiviä, kun pääsee hiihtämään seuralle. 

Halu saada kaudelle hyvä lopetus oli kuitenkin suuri. Ylläs-Levi tarjosi hyvän kilpailun ja päätöksen kaudelle. Hiihdin viimeiset viisitoista kilometriä kauden parasta hiihtoani, ja sijoitukseni oli naisten sarjassa 6.sija. Tämä oli hyvä osoitus siitä, että vielä SM-kisojen pettymyksen jälkeen sain oikeanlaisilla harjoituksilla hiihtoni taas kulkemaan, ja ennen kaikkea keho toimi kaikin puolin hyvin. 

Ylläs-Levin kilpailun maaliintulon jälkeen.

Kausi oli monella tapaa opettavainen, ja tunnen olevani monella tapaa huomattavasti valmiimpi uuteen kauteen kuin vuosi sitten. Olen siirtänyt ajatukset jo seuraavaan kauteen. Odotan innolla uutta harjoituskautta ja sitä, että pääsen harjoittelemaan kohti uusia tavoitteita. Olemme valmentajani kanssa käyneet läpi kulunutta kautta ja suunnitelleet, miten Ylläs-Levin viimeisten kilometrien kaltaista kulkua on odotettavissa myös ensi kaudella.  Haluan edelleen laittaa itseni likoon, ja polte tekemiseen on tallella.

Ylläksellä kauden viimeisiä kilometrejä keräämässä. Ylläs on just hyvä paikka päättää kausi. 

 

Nyt edessä on tauko ja ansaittu lepo, jota kutsutaan myös hiihtäjän kesälomaksi tai offseasoniksi. Tarkoitus on palautella kroppa ja mieltä kuluneesta kaudesta ja ladata akkuja uuteen kauteen.

Haluan kiittää todella paljon tukijoitani ja yhteistyökumppaneitani kuluneesta kaudesta. Kiitos Vantaan Hiihtoseuralle ja valmentajalleni. Suuri kiitos myös perheelle, läheisille ja kaikille ladun varrella kannustaneille. Loman jälkeen palaan tekemään töitä, ja mennään yhdessä kohti uusia tavoitteita.

Hyvää kevättä,

Elisa

Kilpahiihtoa ja väitöskirjaa

Kilpahiihtoa ja väitöskirjaa, siitä on vuosi 2017 tehty. Kulunut vuosi on ollut vaihderikas. Keväällä olin melko syvissä vesissä, mutta sen jälkeen onkin tapahtunut paljon omassa elämässä. Vuosi 2017 oli minulle jonkinlainen käännekohta. Uusi valmentaja, jatko-opiskelupaikka ja seuranvaihto ovat kai ne suurimmat asiat.

elisapelttari_full

 

Muistan vuoden 2017 ennen kaikkea muutoksen vuotena ja uskalluksena hypätä kohti uutta. Välillä täytyy uskaltaa hakea muutosta elämään, jos se ei ole balanssissa. Kukaan muu ei tee puolestasi päätöksiä, jotka johtavat parempaan lopputulokseen.

Olen kiitollinen siitä, että ympärilläni on huikeita ihmisiä. Perhe, ystävät ja tukiverkosto, jotka tukevat vaikeina hetkinä ja iloitsevat hyvistä hetkistä kanssani.

cropped-2017-11-18-10-35-50-0053-copy.jpg

Viime kevät oli raskasta aikaa. Takana oli kaksi vaikeaa vuotta urheilun puolella. Pidin ennätyspitkän offseasonin, 6 viikkoa enemmän tai vähemmän lomailua. Tulihan tuossa ajassa järjesteltyä vähän asioitakin kuntoon. Kun asiat lähtevät menemään eteenpäin, niin sitten ne lähtee oikein kunnolla. Ja hyvä niin. Kesäkuussa aloitin uuden harjoituskauden, ja siitä eteenpäin ollaan tehty uuden valmentajan kanssa tiukasti töitä. Lokakuun lopun jälkeen kilpailukausi onkin edennyt hurjaa vauhtia.

Onneksi palo kilpailuihin on palannut, ja nälkä on kovempi kuin koskaan ennen.

20171121_094317
Levillä marraskuussa 2017

 

IMG_20171029_114946
Vuokatin Suomen Cup lokakuussa 2017

 

IMG_20171029_115057
Meidän tiimi, paras tiimi 🙂

Tällä hetkellä väitöskirja etenee hitaasti, mutta varmasti. Tutkijan ura ei ole ollut aina haaveenani, mutta puolitoista vuotta sitten gradua kirjoittaessa heräsi ajatus väitöskirjasta ja jatko-opiskelupaikasta. Työhyvinvointi on mielenkiintoinen ja  todella ajankohtainen tutkimusaihe. Lisäksi minua kiinnostaa muutenkin ihmisten jaksaminen työelämässä ja omien kokemuksieni hyödyntäminen urheilijana.

IMG_20171201_105951

Jos valaisin tänään uudenvuoden aattona tinan, uskoisin sen näyttävän tulevalle vuodelle ainakin tiukkoja kisoja, kovaa harjoittelua, matkustamista, uusia ihmisiä ja ehkä myös ensimmäisen väitösartikkelin julkaisun.

Kiitos kuluneesta vuodesta, mennään eteenpäin kohti seuraavaa vuotta.

Elisa

 

 

Vuosi 2016

Kulunut vuosi on ollut melkoinen. Kilpahiihtoa, opiskelua, työkuvioita ja kaikkea siltä väliltä. Saavutin paljon asettamiani tavoitteita ja kohtasin uusia ihania ihmisiä. Päällimmäisenä on kiitollinen olo vuotta 2016 kohtaan.

elisapelttari
VUOSI 2016 KUVINA

Urheilun puolella mukaan on mahtunut kisoja, harjoittelua, leirejä, onnistumisia, pettymyksiä, tavoitteiden saavuttamista, tärkeitä tukijoita, yhteistyökumppaneita, ikimuistoisia hetkiä, itsensä haastamista ja rajojen rikkomista.

Yksi merkittävä saavutus oli valmistuminen kesän alussa. Sain yliopisto-opinnot päätökseen ja valmistuin maisteriksi. Urheilun ja opintojen yhdistäminen on rytmittänyt elämääni lukiosta lähtien, mikä antoi hyvät valmiudet yliopisto-opintoihin. Matka on ollut mielekäs, ei tosin helppo. Nyt elämää ovat määrittäneet täysin muut asiat.

dsc_1421
Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2017!!

 

KIITOS tukijoille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Kiitos perheelle ja läheisille ystäville. Kiitos ladun varrella kannustaneille ja muuten mukana eläneille.

Tehdään tulevasta vuodesta menestyksekäs,

Elisa

Jouluterveiset

Kilpailukausi on alkanut, ja kilpailemaan on ehditty kahden kuukauden ajan. Nyt on meneillään joululoma, ja kilpailukausi jatkuu tapaninpäivänä. Harjoittelu jatkuu myös jouluna. 🙂

Tänä vuonna joulu tuntuu tulleen nopeasti. Syksystä eteenpäin leirit ja kilpailukausi ovat pitäneet urheilijan kiireisenä. Joulupuuhat meinasivat jäädä melko myöhäiseen, mutta onneksi nyt ne on hoidettu ja voi rauhoittua joulun viettoon.

img_0011-copy-2
HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2017!!

Kilpailukausihan alkoi lokakuun lopulla Vuokatin Suomen Cupissa. Olin Ramsaun leirin jälkeen lumileirillä Vuokatissa, joka päättyi kauden ensimmäisen kilpailuun. Siellä perinteisen sprintti sujui sen verran hyvin, ja odotukset olivat melko korkealla alkukauden suhteen. Sen jälkeen tuli kuitenkin muutama vaikeampi kisaviikonloppu. Ajatukset piti koota uudestaan ja muistuttaa itseä siitä, että kauden pääkisat ovat edessä päin.

Valmentajan kanssa on harjoiteltu perinteisen hiihtoa ja tämä näkyy pikku hiljaa kisasuorituksessa. Alkukauden kilpailut ovat olleet yhtä sprinttiä lukuun ottamatta kaikki perinteisellä tyylillä, joten odotan innolla minulle vahvempia vapaan kisoja.

img_0022

img_0003

Jouluviikon alussa kävin tervehtimässä Joulupukkia Napapiirillä.  Häneltä löytyi myös sukset, mutta ei vain ollut ehtinyt vielä hiihtämään näille lumille.

Toivotan kaikille hyvää ja rauhaisaa joulua,

Elisa

P.S. Kuvat: Joulupukin kammari

Pitkää siivua Saariselällä

Melkeinpä perinteeksi muodostunut kesäinen vaellusreissu hiihtäjäystävän kanssa on taas tehty. Tänä vuonna kohteena oli Saariselkä. Kolme päivää, 80 kilometriä. Paljon pitkää siivua rinkka selässä, ehdottomasti huippua tähän aikaan vuodesta!! Reissua voisi kuvata varsin tapahtumarikkaaksi. Onneksi kuitenkin selvittiin reissusta kotiin.

DSC_0962

Tarkoituksena oli kiertää reitti: Kiilopää-Suomunruoktu-Tuiskukuru-Luirojärvi-Lankojärvi-Rautulampi-Kiilopää. Suunnitelmat muuttuivat hieman matkan aikana. Välillä teimme tarkoituksella uusia reittivalintoja, välillä niitä tuli tahtomattakin. Kuljettu reitti oli todella monipuolinen, joka teki matkasta mielekkään. Mukaan mahtui niin avotunturia, metsää, vähän enemmän pusikkoa, purojen ylityksiä kuin kahlaamista joen yli…melkeinpä mitä vain tuli vastaan kolmen päivän  aikana. Esimerkiksi toinen vaelluspäivä päättyi joen kahlaamiseen. Etukäteen olimme mietineet, miten karttaan merkitty ”kahlaamo” eroaa aiemmin reitillä vastaan tulleista vesistöjen ylityksistä. Tämä ero tuli kuitenkin nopeasti selväksi.  Aiemmista ylityksistä oli selvitty pelkällä kenkien vaihdolla, mutta nyt päädyimme reisiä myöten kahlaamaan joen yli päästäksemme Lankojärven autiotuvalle.

IMG-20160706-WA0000

Säät vaihtelivat vaelluksen aikana, kaikkea auringon paisteesta aina ukkoskuuroihin. Lopulta meillä oli aika hyvä tuuri kielien puolesta, koska suurimmat ukkosmyrskyt tulivat vastaan automatkalla kotiin.

DSC_0910

DSC_0906
Ampupäiden huipulla

Vaellusreissut toimivat aina hyvänä irtiottona arjesta ja muistuttavat elämään hetkessä. Yleensä reitit kulkevat puhelinverkon ja netin kuulumattomissa, mikä vahvistaa sitä, että on mentävä luonnon ehdoilla, ja suunnitelmat voivat muuttua yllättäen itsestä riippumattomista syistä. Seuraavan päivän sääennusteita ei näe, vaan kaikki on otettava vastaan sillä hetkellä. Vaikka verkon toimimattomuus voi aluksi hieman harmittaa, niin todellisuudessa on kuitenkin kiitollinen olo siitä, että voi täysin irrottautua arjesta. Tänä vuonna vaellusreissun tuoma irtiotto oli erityisen tervetulleita melko kiireisen kevään jälkeen.

DSC_0834

DSC_0853

Reitti oli siitä hyvä, että autiotupia oli sopivien välimatkojen päässä. Majoittuminen autiotuvissa on kätevää, koska näin ei kulu ylimääräistä aikaa teltan kokoamiseen ja purkamiseen. Tosin, autiotupiin ei mahdu älyttömän paljon porukkaa. Sesonkiaikaan voi olla melko fiksua varautua telttamajoitukseen vaellusreissulla.

DSC_0813

DSC_0948

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Huippua viikonloppua kaikille ja nauttikaahan kesästä!! 🙂

Terkuin,

Elisa